Kauan kauan sitten kun kotiviihde oli outo konsepti ja siihen liittyi että kokoonnutaan katsomaan radiota kun sieltä tulee pelkkää ääntä ja kun putki lämpeää. Tähän olen liian nuori mutta kotiviihde oli silloin 20 vuotta sitten suurinpiirtein yhtä viihdyttävää kuin luostarin tuparit. Olohuoneissa oli sillon kyllä nessit ja snessit, segojen lisäksi mutta kun tämä pimeydestä ratsastava likaiseen harmaaseen pukeutunut ritari tuli olohuoneisiin kaikki muutui.
Oma pleikkari kokemus lähti siitä kun kävin pahaa aavistamatta luokkakaverin tykönä synttäreillä. Kyseisillä synttäreillä oli eniten nörttejä mitä olin siihen asti nähnyt yhteensä ja jos axe olisi ollut silloin keksitty, siellä olisi haissut Axe Afrika. Kun limpparit ja kakku oli syöty mentiin päivänsankarin huoneeseen katsomaan kun hän alkaa pelaamaan Resident Evil 1. En silloin tiennyt mihinkä valaistumisen grottoon olen saapunut, näin vain pienen harmaan vähän konvehtirasiaa muistuttavan koneen jaffa mukien vieressä. Olin vähän aikaa katsonut harmaata pyhimystä jonka jälkeen nostin katseeni ylös ja rektaalikanavani sai nopean sykäyksen kun televisiossa oli ihka aito epäkuollut elikkäs zombi. Super realistinen zombi veteli naamaansa toisen henkilön omistavaa naamaa kuin se olisi kanan nahkaa KFC ravintolasta. Juoksin huoneesta ulos kuin rapu joka pitelee jännäkakkaa sisällään.
 | ||
| Ääääk. Super real, super scary. |
Pelejä tosin en saanut piitkään aikaan kuin lainaksi ehkä kavereilta koska ne maksoi sillon ihan vitusti markkoja. Kun sitten lähdettiin käymään Viron maalla jossa kadut oli kissankultaa ja cd:t täysin aitoja mutta ne maksoi vain ehkä 70% vähemmän kuin suomalaiset jotka olivat paksuissa kansissa. Nämä täysin aidot pelit kuitenkin tarvi lisäosan jota sanottiin mod moduuliksi. Sitten niitä pelejä alkoikin tulemaan kuin sieniä ydinsateella. Oi sitä aikaa kun oli niin paljon pelejä että ei voinut päätää mitä pelaa joten ei pelannut mitään. Pienen hetken kuluttua kuitenkin pleke alkoi hyppiä kissanpolkkaa ja päästi haamun ulos eikä toiminut enää kuin 15 asteen kulmassa.
Pleikkari 2 tuli omaan kotiin käytettynä ja ilman kuoria koska sain sen jätehuollosta. Ps2 toimi hyvin ja uskottavasti kunhan siihen laittoi vähän painoa päälle. Pelejä tuli muutaman ostettua koska hinnat alkoi tulla alaspäin ja sieltä tuli oikeasti todella hyviä pelejä kuten God of War ja Final Fantasy 10.
Ps2 kausi kuitenkin kesti vähän aikaa kun vaihdoin hiippakuntaa eli siirryin microsoftin fanipoikien riveihin Xbox:in kautta jonka sain joltain rahaa tarvitsevalta bissemieheltä. Sekin oli köh köh tosi aito ja ei sisältänyt muokattua kovalevyä jonka sisällä ei ollut pelejä.
Ps3! Whaaat. Ps3 tuli omaan talouteen hakessani sen Tampereelta joltain toiselta bissemieheltä, tarkemmin vielä Tampereen juna-aseman parkkikselta. Ps3 oli kyllä todella mullistava laite joka toi uskomattomat grafiikat ja ilmaisen nettipelin joka oli huuuge etu Xbox360 jonka myöskin omistin mutta siihen tuli red rings of death. X360 kyllä oli hyvä laite koska siihen sai todella helposti pelejä ja halvalla, melkein jopa ilmaiseksi kunhan laittoi sen tietokoneeseen kiinni ja rukoili ettei pöydälle ilmesty samaan paikkaan valkoista tiiliskiveä.
Ps3 oli kauan palveluksessa ja siihen liittyy monta hauskaa tarinaa, yleensä siihen liittyi kalja ja Signstar.
Pleikkari 4 on täällä ja omistan nyt sen. Pelaan ps4 paljon koska siitä on tullut erittäin helppoa. Enää ei tarvitse mennä 3 mertin päähän pelaamaan television eteen kuin joku Schmuck.
Ps4 konsolia pelaan twitchissä http://www.twitch.tv/spektaattorit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti